Kolmas Korva Mixtape #12: Summer’s Almost Gone

Mertsi poimi lähiaikoina eniten kaiuttimia kuluttaneita suosikeitaan. Mukana kevyitä ja raskaita psykedeelisiä helmiä, niin parin viikon kuin puolen vuosisadan takaa.

Biisilista

The Doors – Summer’s Almost Gone
Heaters – Venus
Black Rainbows – Monster of the Highway
Kiki Pau – Astronauttija
Boar – 12
RF Shannon – Had a Revelation
DIIV – Air Conditioning
Tuomas Palonen – Hiljainen soutaja
David Holmes – I Heard Wonders

Poiminnat

Julkaisemme joka kuukausi mixtapen eri teemalla. Aiemmat miksaukset löytyvät Mixcloud-sivultamme.

Mainokset

Bändiesittely ja levyarvio: Boar – Poseidon (2018)

Oululaiseen vuonna 2009 perustettuun Boar-yhtyeeseen kuuluvat Petri Saarela (kitara/laulu), Jari Montonen (kitara), Kalle Huttu-Hiltunen (rummut/efektit) ja Petri Henell (basso/laulu). Psykedeelistä doomia soittava bändi julkaisi kesäkuussa toisen pitkäsoittonsa Poseidonin, jonka arvio löytyy jutun lopusta.
Petri Henell kertoi Kolmas Korvalle bändin ja uuden levyn taustoista.

Mistä asti Boar on toiminut? Kertoisitko lyhyesti taustanne?

”Boar lähti käyntiin Petri S:n ja Kalle H-H:n kahdenkeskisestä jammailusta syksyllä 2009.
Jätkät päättivät kuitenkin pyytää mukaan ‘Bassopeten’ eli Henellin Petrin, joka otti basson lisäksi hoitoonsa vokaalit.

Petrit ja Kalle olivat jo aikaisemmin soittaneet samoissa kokoonpanoissa, mutta ajan saatossa bändit alkoivat kuivumaan kasaan, jolloin tuli tarpeeseen perustaa uusi yhteinen bändi. Samanlaisen musan diggailu oli plussaa ja omanlainen soundi löydettiinkin aika suoriltaan. Tiedettiin heti mitä ollaan tekemässä.
Trion lisänä toimi alussa efekti/pulputus-osastolla Turtisen Toni (Missikisat). Jossain vaiheessa ekan levyn jälkeen mukana oli myös Latvamäen Aki (Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi, Artificial Latvamäki) hämyilemässä jonkin aikaa.
Neljänneksi vakituiseksi jäseneksi mukaan tarttui kokoonpanokokeilujen jälkeen Montosen Jari joka hoitaa toisen kitaran virkaa. Tämän myötä Boar on morfautunut siksi mikä tänä päivänä on.”

Boarin vuorottelevat vokaalit saivat alkunsa tehokeinosta, jolla kuvattiin jättiläisen ja ritarin taistelua.

Miten uusi Poseidon-levynne syntyi? 

”Tuutatessamme vanhempia Veneficaen [ilmestyi 2015] biisejä keikalla, treenasimme, sävelsimme ja sovitimme koko ajan uutta materiaalia treenikämpällä. Pikkuhiljaa jätimme vanhempia kappaleita keikoilta pois ja soittelimme jo ennen levyn julkaisua keikoilla uutta materiaalia. Näin kappaleet hioutuivat aika lailla siihen muotoon mitä ne nyt ovat levyllä.

 

Biisien syntymiseen ei oikeastaan ollut, niin kuin ei ikinä ole, mitään tiettyä kaavaa. Riffit ja ideat tulevat kun tulevat, eikä mitään väännetä väkisillä tai naama irveessä. Jokainen toi omat ideat treenikselle ja niitä alettiin työstämään yhdessä, jonka kautta niistä muodostui sitten ajan myötä biisejä. Sanoituksen päävastuut on Henellillä ja Saarelalla.”

Esimerkiksi Poseidonin avausraidalla on useampi vokalisti, jos en kuule omiani. Vuorottelevat vokaalit ovat aika väkevän kuuloisia. Mistä idea tällaiseen tehokeinoon tuli?

”Kuulet ihan oikein. Meillähän ei ole niin sanottua päävokalistia, vaikka Henell suurimman osan lauluista hoitaakin. Saarela laulaa ”puhtaammat” osiot biiseistä ja Henell rääkyy räkäiset ja doomimmat osat.
Idea mahtoi lähteä, jos en väärin muista, Boarin ja Stolen Kidneysin Split EP:lle sävelletystä Cormoranista. Kappaleessa ikään kuin taistelevat ja keskustelevat ritari ja jättiläinen. Näin me jaoimme omat osuutemme biisiin ja sen jälkeen olemme laulaneet kappaleita näin. Tosin jotkut biisit menevät niin, että Saarela laulaa koko biisin ja Henell toisen. Epäkristillinen tasajako. Eli biisin mukaan menee kumpi vai kampi laulaa.”

 

Miten doomin ja stonerin kentät voivat mielestänne Suomessa tällä hetkellä?

”Doomin ja stonerin kentät suomessa voivat vallan hyvin. Toisaalta sellaista old school -doomia ei enää kauheasti ikävä kyllä kuule. Ug-osastolta löytyy useitakin todella kovia pumppuja! Joka keikkareissulla löytää kyllä jotain uutta. Aika monesti näkee sen mikä on väkisillä väännettyä schaibaa ja mikä on oikeasti tehty sydämellä ja aidolla tunteella musaa kohtaan.
Stoner on ollut jo muutaman vuoden ”muotimusaa”, joten niitä bändejähän on tullut niin kuin sieniä sateella.”

Jakaisitko vielä muutaman musavinkin Suomesta tai maailmalta, jotka ovat inspiroineet viime aikoina?

”Rehellisesti  ja ikäväkseni täytyy sanoa, että hektisen elämäntilanteeni vuoksi en ole kauheasti kiinnittänyt huomiota uuteen musiikkin taikka kerennyt edes kuuntelemaan mitään. Todella harmi.
Mutta sen sijaan käsken porukkaa kuuntelemaan Ozzyn aikaista Black Sabbathia ja chillaamaan kavereiden kanssa. Muutama bisse ja vähän medication.”

 

Arvio: Boar – Poseidon EP (Lost Pilgrim Records, 2018)

Kuvahaun tulos haulle boar poseidon

Boar kuvaa Bandcamp-sivuillaan itseään ”Suomen parhaiten säilyneeksi doom-salaisuudeksi vuodesta 2009 asti”.
Vaikka omat viimeaikaiset retkeni kaikuvasta neopsykerockista ja kosmisesta krautista kohti doomia ja psykedeelistä metallia ovat vasta lapsenaskeleita, eikä siten bändin uutuus minulle ole mikään yllätys, bändissä on tietynlaista tunnettuuttaan isomman tekijän voimaa: Boar on osoittaunut väkeväksi ja hyvin soittavaksi doom-kokoonpanoksi, jonka äänimaailma on nopean diskografia-katsauksen perusteella hioutunut kronologisesti kohti Poseidonia.

Avausraita Poseidon on raivokasta tykitystä, jossa Kalle Huttu-Hiltusen triolipohjainen komppi on luo solistikaksikko HenellSaarisen ärjyntä-huuto-vuorottelulle kehyksen, joka muistuttaa metallipiikein ja toisen maailmansodan metsämiinoin varustettua nyrkkeilykehää. Poseidon on lyhyesti sanottuna aivan helvetin kova biisi.

Vuorotteluvokaalit ja pääsolistin puute, joista kysyin ylempänä bändiltä enemmän, ovat levyn kantavia tehokeinoja, joka toistuu myös itämaisillä asteikoilla pelaavalla Sharar’s Sonilla. Verkkaisesti mutta varmasti rakentuva 12 on nimikkobiisin rinnalla levyn toinen kohokohta, joka huipentuu loppua kohden. Junnaavan toistuva metallinen psykedeliarytmi toistuu uudestaan ja uudestaan Saarisen kosmisen liturgian kaikuessa ison doom-ääniaallon alttarilla.

Levyn loppua kohden jykevä ja soitannallisesti levyn kenties rikkain kappale Dark Skies ottaa hengen happea. Cleanina laulettu C-osuus ja sitä seuraavat päällekkäiset kitarasoolot antavat ilmaa levyn tiiviiseen pakatun alkupuoliston jälkeen. Perinteiseen metallistailiin etäiseksi miksattu cleani laulu kuulosti omaan korviin hetken jopa PanteraltaTotally out of This World  päättää levyn toimivasti, joskin isompiäänisempääkin loppuhuipennusta olisi voinut levylle kuvitella.

Doomissa kuullun örinä-clean-rääkynä-huuto-karjunta-spektrin sisältä löytyy varmasti vokaalimakuja moneen makuun. Boarin monipuoliset ja usein ärjyvät vokaalit eivät varmasti uppoa kaikkiin, mutta itselleni ne luovat yhdessä Boarin hallitun ja sulavasti liikkuvan soiton kanssa erottuvan kokonaisuuden. Poseidon jää kaipaamaan hieman vahvempaa punaista lankaa metallisen ja hyvinkin kosmisen doom-ilmaisun välille, mutta muuten se on väkevä kokonaisuus ja bändi itselleni posiitivinen tuttavuus.
//Mertsi

Osta Poseidon-levy Bandcampissa
Boar Facebookissa
Boar Twitterissä 

Elokuun psykerock-keikat ja festaritärpit

Tässä bongaamiamme psykerock-keikkoja sekä tärppejä, jotka voivat kiinnostaa genren ystäviä. Linkkiä klikkaamalla pääset keikan Facebook-tapahtumasivulle.
Kuukauden tarjonan kruunaa Tampereella järjestättävä Manse Psych Fest. (Harmi kyllä Fuzz Club Eindhoven -festaria vietetään samaan aikaan Hollannissa, eli olemme itse estyneitä pääsemään Manseen – toivottavasti väki löytää paikalle sankoin joukoin, viime vuonna meininki oli todellakin kohdillaan.)
Missaamamme keikat saa mieluusti jakaa kommenteissa, mailitse tai Facebookissa. Kuvan bändi Dark Buddha Rising. Peace and praise the lowered. //Mertsi

2.8. Imarhan, Faarao Pirttikangas, Tavastia, Helsinki

Tuaregi-aavikkobluesyhtyeet ovat olleet jo vuosia kovaa huutoa, ja nyt algerialainen Imarhan saapuu Tavastialle soittamaan Suomen-ensikeikkansa. Faarao Pirttikangas lämppää.

Tavastia kuvailee tulevaa näin:
”Uuden polven tuaregimuusikot ammentavat vahvasti perinnemusiikista maustaen sielukasta soundiaan rockin, funkin, discon ja jazzin elementeillä.
Kitaravallankumouksen aloittaneen Tinariwenin perintöä kunnioittava Imarhan puhuttelee kuulijaansa nykyaikaa heijastavalla sanomallaan nomadikansan vaikeuksista tämän päivän muuttuvassa maailmassa. ”

3.8. Kairon; IRSE, Sammal, Tavastia Helsinki

Kairon; IRSE soittaa viimeisen Suomen-keikkansa ennen vetäytymistä kolmannen levynsä pariin. Turkulainen progebändi Sammal lämppää.

3.8. Seremonia, Warp Transmission, Heavy Breathers, Vastavirta-Klubi, Tampere

Okkultistirock-bändi Seremonian kanssa Vastavirta-klubin lavalle nousevat uuden albumin julkaissut avaruusriffittelijä Warp Transmission (uutta levyä voit kuunnella alta) sekä uusi tuttavuus Heavy Breathers, jonka jäsenistössä on mm. Circlestä, Sweatmasterista ja Black Magix Sixistä tuttuja nimiä. Kovan keikan vibat ilmassa.

4.8. Seremonia, Heavy Breathers, Bar Loose, Helsinki

4.8. Sata kaskelottia, Planeetta 9, Spiralism, Kuudes Linja Helsinki
”Planeetta 9:n  musiikissa massiiviset kitaravallit liittyvät saumattomasti viiltävän kauniisiin slaavilaisiin melodioihin.”
”Spiralism on pääkaupunkiseudun psykedeelisen raskaan musiikin tarkoin varjeltu salaisuus.”
”Kehutun toisen albuminsa ”Sydän on vuori” maaliskuussa julkaissut, Suomen Mastodoniksikin luonnehdittu Sata kaskelottia irroittaa uuden singlen ”Heiluri” 26.7.”

10.12.8. Flow Festival, Suvilahti, Helsinki

Massiivisen Flow-tarjonnan tarkkaan läpikäymiseen menisi ikä ja terveys, mutta psykedelian ystäviä line-upissa voivat kiinnostaa ainakin Joensuu1685, K-X-P, The Limiñanas, Lau Nau & Poseidon, Kevin Morby ja Jukka Nousiainen.

17.8. Boar, Albinö Rhino, Deep Space Destructors & Diäb Soulé, Lepakkomies, Helsinki

Laadukasta avaruusrockia ja stoneria tiedossa Lepiksessä!
Doom-psykedelia-stonerbändi Boar on itselleni uusi tuttavuus. Poseidon-uutuslevy kuulosti ensimmäisen läpikuuntelun perusteella varsin hyvältä, kitaroinnit vaihtelevat raskaista stoner-riffeistä psykedeelisiin melodioihin sujuvasti.

17.8. Asiat on kunnossa: Mara Balls, Möyhy-Veikot, Tavastia, Helsinki

21.8. Ariel Pink, Jorge Elbrecht, Tavastia, Helsinki

Monipuolinen yhdysvaltalainen indie-muusikko yhdistelee levyillään garage- ja vaihtoehtorockia sekä leppoisaa psykedeliaa.

22.8.-25.8. Purple Hill Witch, Kaleidobolt

Norjalaisen doom-yhtyeen ja suomalaislämppärin kiertueaikataulu:
22.8. 45 Special, Oulu
23.8. Bar Loose, Helsinki
24.8. Manse Psych Fest 2018 / Klubi & Pakkahuone, Tampere (lisää Manse Psych Festistä alla)
25.8. GONG, Turku GONGin taustaomistaja hakeutui kesällä konkurssiin ja keikat on peruttu. Toivottavasti lafka on taas pian tukevasti jaloillaan.

24.8. Manse Psych Fest: Rättö Ja Lehtisalo. Dark Buddha Rising, TEKSTI-TV 666, Purple Hill Witch (NO), Jess and the Ancient Ones, KALEIDOBOLT, Möyhy-Veikot, Ville Pirinen Combat School + dj:t ja vj:t, Tullikamarin Pakkahuone, Tampere

Jututimme Manse Psych Festin väkeä viime vuonna. Nyt huuruillaan toista kertaa, ja taas lämmittävällä line-upilla. Ulkomaisen Purple Hill Witch -vahvistuksen lisäksi nostaisin kovasta rosterista esiin Dark Buddha Risingin, jonka pääsin näkemään ensimmäistä kertaa vasta tämän kesän Sideways-festareilla. Keikka oli todella voimakas, psykedeelisen metallibändin live-esiintyminen jäi mieleen.

29.8. Stoned to Death vol. 1969: Dopelord (POL), Tombstoned, Slug Lord, Vastavirta-klubi, Tampere

Stoner-doomia Tampereella. ”Tapahtuman tuotot käytetään ensi vuonna viimeistä kertaa järjestettävään Vapaa Nekala -puistohässäkkään.”

Muokkaus 31.7: Lisätty Sata Kaskelottia & CO.
//Mertsi