Sabbathiaanista rockia ja kraut-kitaroita – Manse Psych Fest tulee taas

Viime vuonna onnistuneesti debytoinut Manse Psych Fest järjestetään perjantaina 24.8. Tampereen Klubin ja Pakkahuoneen lavoille nousevat Purple Hill Witch, Rättö ja Lehtisalo, Dark Buddha Rising, Teksti-TV 666Jess And the Ancient Ones, Kaleidobolt, Möyhy-Veikot ja Ville Pirinen Combat School.

Hyviä live-bändejä mainiossa ympäristössä, Juice-tukkainen kallokaveri festarijulisteessa… Manse Psych Fest lähestyy, eli on taas aika haastatella MPF:n Antti Hietalaa.

Miten tämän syksyn Manse Psych Festin valmistelut ovat sujuneet? 

”Hyvin ovat sujuneet. Sitten viime vuoden tapahtuman olen itse vaihtanut päivätöiden osalta alaa, mutta jatkan edelleen MPF:n kaltaisten mukavien ja itseäni kiinnostavien tapahtumien järjestämistä. Järjestän tapahtumaa siis yhteistyössä ALT Agencyn ja Tampereen Kulttuurikamarin kanssa.”

Esiintyjäkattauksen valmistelu lähti siitä, että Rättö ja Lehtisalo oli pakko saada mukaan.

Mitä viime vuoden tapahtumasta halusitte ehdottomasti säilyttää ja toisaalta mitä uutta halutaan esitellä?

”Viime vuoden tapahtuma meni monella tapaa niin hyvin, ettemme halunneet lähteä muuttamaan konseptia. Toki tänä vuonna mukana on livemusiikkia myös Klubin terassin puolella konseptin isän eli Ville Pirinen Combat School -keikan muodossa.”

Miten tämän vuoden line-up kasattiin? 
”Homma lähti toki siitä, että viime vuonna harmillisesti peruuttanut Rättö ja Lehtisalo oli pakko saada mukaan. Siitä se sitten kehittyi ja erityisen iloinen olen siitä, että norjalainen Purple Hill Witch sattui järjestämään aikataulunsa niin että keikka MPF:ssä onnistui.

 

Mitä Tampereella tapahtuu noin muuten keikkatarjonnan näkökulmasta?

”Keikkatarjonta on Tampereella omaan silmääni hyvä. Kesällä oli kaikenlaista tapahtumaa Blockfestin ja Tammerfestin kaltaisten massatapahtumien rinnalla: Tampere Underground Juhannus, Uusi Tampere, Lumous, Saarihelvetti, Valtteri Festival ja mitä muita.
Klubirintamalla Klubi ja Olympia tarjoavat kattavasti isompia keikkoja ja undergroundin puolella Vastavirta, Maanalainen ja Dog’s Home ovat hengissään. En itse koe että olisi juuri nyt akuuttia tarvetta esim uudelle keikkapaikalle, hyvä vaan että jengiä riittää näihin mitkä nyt ovat toiminnassa.”
Homma toimii Tampereella. Millaista viikonloppua toivot järjestänä Manse Psych Festistä?

”Toivon elämyksellisiä keikkoja ja iloisia naamoja. Tervetuloa!”

Liput Tiketistä.
Tapahtuma Facebookissa.//Mertsi

mansepsych2018_digi.jpg
Mainokset

Interview: After 4 years, Hookworms are back in town

Hookworms is a 5-member psych-punk/kraut/noiserock band from Leeds, England. Despite their very powerful sound Hookworms is not the most well-known psych-influenced bands around. But that may change very soon.

Hookworms have an aura of certain mystique about them. Indeed, during four years I’ve waited for Hookworms’ new music, I’ve started to see the band as the friend you haven’t seen in a long time but who left a lasting impression back then.

Hookworms’ music changes shapes like elements, it’s fluently beautiful and robust at the same time, it transforms between mesmerizing anthems and unstoppable kraut energy –and the icing on the cake is singer MJ’s amazing vocals that sound like Zach De La Rocha’s just-as-wild-but-much-more-British relative. Albums Hookworms (2011) and Pearl Mystic (2013) are particularly powerful.

 Music video: Away/Towards from Pearl Mystic.

After The Hum (2014) Hookworms have been making new music and done a bit of touring. They’ve also faced troubles: their studio got wrecked by a flood but luckily, with the help of their fans, they managed to rebuild it. After four years, Hookworms are back with new music. We had the chance to ask them some questions about their new album that introduces a ”seismic” change to their sound, as described by their record company Domino. The band members go by their initials. My mail was replied by either JN, JW, MB, MJ, or SS.

Kolmas korva: So, how are you doing? How’s Leeds (presumably)?

Hookworms: ”Hello, we’re OK. Leeds is very cold at the moment, but probably not as cold as Helsinki?”

What have you been up to after The Hum (2014)? Looking as a fan from the remote Finland it feels as if you guys have been a bit off the radar.

”After The Hum came out we did a bit of touring and some festivals. Our studio flooded on Boxing Day 2015 so we were out of action for the best part of 7 months in 2016.

A few of us released some records with our other bands (Cowtown, Family Scraps, Xam Duo), then we started writing and recording the new album which took a couple of years to make. Now the boys are back in town.”

For me, your style of combining echoing noise sounds with kraut-influenced psychedelia has always been very powerful. Can you name a few of your major influences?

”El Faro, Square Mile, M&S Service Stations, Backflip Madness, Roland synthesizers and Kanye.”


Two singles you have published so far from Microshift had new nuances in them. They sound more rhythmic, more electronic, more danceable than many of your previous songs. Negative Space is so energizing we actually used it in our Party Mixtape.
The music video of Static Resistance shows a guy living in a fast-paced rat race limbo.

Can you tell us about the creation of Microshift and the themes you want to speak about in your new music?

Microshift was made quite differently to our last two albums. We used the studio and computer as more of an instrument, building up lots of short loops, and much of the initial writing was with synthesizers, drum machines and samplers which we’ve never done before.

Something pumping enough that you can run to it, Exercise Rock.


The intention was to make something more upbeat; body music but through the lense of a rock band. Something pumping enough that you can run to it, Exercise Rock. The lyrical themes of the record include but are not limited to: anxiety, body image, grief, relationship break-ups, opening up to others, wanting to escape the life you’ve built, and all the other things that poor mental health can entail.”

//Mertsi

Hookworms’ new album Microshift out 2nd of February via Domino Records.
https://hookworms.bandcamp.com/album/microshift

 

 

Esittelyssä Helsinki Psych Fest

Ensin Oulu, sitten Tampere – nyt oman Psych Festinsä saa Helsinki. Yksipäiväisenä ilmaisfestarina aloittava HPF järjestetään Gloriassa lauantaina 20.1.

Jututimme festarin järjestäjää ja Purple Clouds Psych Club -psykedeliaklubin pitäjää Vappua, joka työskentelee kulttuuriareena Gloriassa.

Esittelisitkö itsesi ja Purple Clouds Psych Clubin, mistä klubissa on kyse ja miten se toimii? 

“Olen Vappu, 29 vuotta ja kotoisin Helsingistä. Olen pyörittänyt Purple Clouds Psych Clubia aika pienellä settauksella Tampereella ja Helsingissä.

vappuvilke

Kuva: Astrid Mannerkoski

Idea klubille lähti vuonna 2015, kun tajusin ettei Helsingissä oikein järjestetty niin sanotun kevyen psykedeelisen musiikin klubeja (tai ainakaan en niitä löytänyt). Kaikki klubit tuntuivat olevan metallipainotteisia, tai niiden markkinoinnista ei ymmärtänyt, että klubilla soitetaan psykedeelistä musiikkia. Halusin perustaa klubin, josta ymmärtäisi heti että kyse on psykeklubista. Halusin jotain kevyempää, psykedeelistä poppia ja rokkia sekä bändejä, visuaaleja, värikkäitä keikkajulisteita – vähän kuin 60-luvulla.

Kyseessä on siis niin sanottu retroklubi, jossa tavoitellaan 60-70 lukujen klubien tunnelmaa.“

Millainen on oma musiikkitaustasi ja suhteesi psykedeeliseen musaan?

“Olen työskennellyt dj:nä vuodesta 2014 ja järkännyt lukuisia eri genren klubeja. Minulla on laaja musiikkimaku, mutta kuuntelen eniten vanhaa musiikkia. Psykedeeliseen musiikkiin tutustuin vuosia sitten, kun kuulin radiosta vahingossa The Beatlesin biisin Tomorrow never knows. Kappale pysäytti täysin ja tajusin, että psykedeelinen musiikki oli genrenä minulle aivan uusi.

Kappaleesta innostuneena tutkin sitten kaikki aikakauden samankaltaiset biisit ja bändit. CD-hyllyjä kahlatessani ostin erityisesti kokoelmalevyjä, koska halusin tutustua mahdollisimman moneen bändiin. Pian tajusin, että myös nykyaikana tehdään oikein mainiota psykedeelistä musiikkia, vanhoja elementtejä hyödyntäen, ja myös Suomessa. Aloin käymään keikoilla ja myöhemmin festareilla ulkomailla.

Nyt olen kuunnellut psykedeelistä musiikkia noin 6 vuotta, eli kuitenkin vielä aika vähän aikaa. Se on sellaista sielun musiikkia. Mikään muu genre ei ole tuntunut olevan niin lähellä sitä miksi itseni määrittelen, siksi kai nautin sen kuuntelemisesta eniten. Jos voin suositella biisiä, suosittelen The Smoking Treesin kappaletta Trips.”

Täytyy vähän purkaa sydäntä. Ennen Kolmas korva -blogin perustamista istuimme Leon kanssa baarissa ja mietimme, että olisipa siistiä perustaa se ensimmäinen ”Psych Fest” Helsinkiin. Tuolloin homma tuntui kuitenkin liian isolta kahdelle journalistinrentulle, joten hienoa, että Helsinki Psych Fest on viimein muutakin kuin alan harrastajien päiväuni.

Miten ja milloin Helsinki Psych Fest -idea sai alkunsa ja miten homman työstäminen eteni? 

“Olin itse asiassa kypsytellyt Helsinki Psych festin ideaa jo kaksi vuotta. Olen käynyt Psych Festeillä Berliinissä, Pariisissa sekä peräti kolme kertaa Kööpenhaminassa, jossa olen työskennellyt myös valokuvaajana. Silloin syntyi toive, että saisimme Helsinkiin oman Psych Festin.

Työkokemus Kööpenhaminan nelipäiväisillä festareilla kuuluu ehdottomasti elämäni parhaimpiin kokemuksiin. Siellä oppi, näki ja kuuli paljon kaikenlaista mistä ammensin inspiraatiota mm. omaan Psych-klubiin. Monen sattuman seurauksena päädyin tänä vuonna esittelemään idean Glorian tuottajille ja he päättivät antaa minulle vapaat kädet. Täällä on nimittäin aika kannustava ilmapiiri.

Aloimme suunnittelemaan Psych festejä Gloriaan hyvin pikaisella aikataululla. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi varmaan enemmän bändejä ja ohjelmaakin. Periaatteessa festari laajeni kaksipäiväiseksi, koska saamme pitää Helsinki Psych Fest -ennakkoklubin, jossa esiintyvät mm. 3rd Trip ja Current. Itse en tuota tätä ennakkoklubia, mutta annoin sen järjestäjälle siunaukseni.

Tällä hetkellä olen aika tyytyväinen tapahtumaan ja siihen että se on herättänyt paljon positiivista huomiota.”

Ensimmäisellä Helsinki Psych Festillä nähdään kuuden bändin kattaus, levyjä pyörittää mainio DJ Astro ja visualisoinneista vastaa pari vuotta sitten Kiarama-festareilla Turussa todella hienot installaatiot luonut Flowers of Life. Luvassa on myös valosirkusta ja burleskia.
Miten juuri tällaiseen poikkitaiteelliseen ohjelmaan päädyttiin, ja mitä järjestäjänä odotat illalta?

“Halusimme festareista monipuolisen elämyksen kaikille. Varmaankin Glorian moniulotteinen ja mieletön Flowers of Life -settaus on inspiroinut laajentamaan ohjelmaa pelkän musiikin ulkopuolelle. Meillä on nimittäin koko tammikuun ajan täällä aivan mahtava ultraviolettimaailma, jonka kaikki aspektit halusimme hyödyntää suunnitellessamme ohjelmaa. Siksikin tapahtumaa värittävät Valosirkus Spektrin uv-tanssijat sekä uv-vartalomaalein maalattu burleskitanssijatar Simone de Beaver!

Tämä on todella ainutlaatuinen elämys, kun joka puolella on uv-valot ja värikkäitä decoja, kahdessa kerroksessa! Odotan innolla miten Psych Festit menevät. Toivon, että ihmiset tykkäävät. Itselläni ainakin on hyvä fiilis.”

Mainitsit, että Helsinki Psych Fest ei ole jäämässä tähän, vaan jatkosta on jo puhuttu. Kuulostaa lupaavalta – kerro HPF:n jatkosuunnitelmista? 

“Jatkosta on juu puhuttu. Suunnittelimme alustavasti uutta festaria loppukesäksi/syksyksi. Bändiehdotuksiakin on jo tullut. Vielä ei ole lyöty mitään lukkoon, ja mielelläni otan mukaan ihmisiä puimaan kanssamme tulevia Psych Festejä. Minulle voi mailata osoitteeseen purplecloudspsychclub@gmail.com, jos kellään herää kiinnostus olla mukana tekemässä tätä!”

26734058_954790084690219_7161243921582723831_n

Helsinki Psych Fest kulttuuriareena Glooriassa lauantaina kello 19. Esiintymässä mm. KäkiLoud LightsScarlet FoggBlood SongFrom Grotto ja Junnu Alajuuma.
Perjantain ennakkoklubilla 3rd Trip ja Current.
HPF Facebookissa: https://www.facebook.com/events/265483237317800/

Haastattelussa Jesse

image

Jessen viides studioalbumi Twotinos julkaistiin elokuussa 2017. “Oikeilla” soittimilla höystettyä syntetisaattorimusiikkia sisältävä tupla-LP tehtiin yhdessä norjalaisen Dj Sotofettin kanssa. Uuden levyn kappaleet ovat pitkiä ja niitä on kuvailtu muun muassa kosmiseksi ambientiksi, alien disko-funkiksi, painovoimattomaksi diskoksi ja intergalaktiseksi afrobeatiksi.

Alkuaikojen Jessestä, joka rötösteli, röyhtäili lihiksiä ja ajeli Mazdalla kovalla intensiteetillä, on enää vähän jäljellä. Mazda on vaihtunut luotaimeen ja toimintaympäristö Kuiperin vyöhykkeeseen.

KOLMAS KORVA: Onko Jesse edelleen vain Keke ja Ana vai kuuluuko livenä/levyllä soittavat muusikot kuten Hälinen yhtyeeseen? Mikä on Jessen kokoonpano tällä hetkellä?

KEKE & ANA: Jesse on tavallaan kollektiivi, johon Hälinen ja Kölle kuuluvat, mutta Kekellä ja Analla on absoluuttinen päätäntävalta. Kausittain teemme musaa vaan kahdestaan, mutta viime vuosina pojat ovat olleet äänitys- ja sävellysvaiheessa paljonkin mukana. Kölle ja Hälinen ovat suvereeneja muusikoita, ja esimerkiksi Hälinen on tekemässä dungeon synth tyylistä soololevyä, joka toivottavasti julkaistaan lähitulevaisuudessa.

Milloin Jesse on perustettu ja miten alkuaikojen riemastuttava rötöselektromeininki hahmotarinoineen, tallinkilippiksineen ja farkkuliiveineen syntyi?

Jesse on perustettu 2005, alkuvuosina suunnistimme usein puhtaan intuition varassa sen tarkemmin miettimättä. Jälkikäteen ajateltuna ensimmäisten levyjen musiikki ja tyyli tuntuu ilmaisuvoimaiselta, raa’alta ja puhtaalta. Kaikki syntyi fuusioiden ja äpäröiden.


image

Stiletti-Ana ja Kalifornia-Keke vuonna 2007. Kuva: Hel-Looks.com

 


Twotinoksella on vanhoja Jesse-levyjä kuunnelleille tuttuja elementtejä, kuten afrobeatia. Itselle levyltä jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen pitkät ja hitaat kosmiset jumittelut, kuten levyn päättävä Puhallus. Nämä ovat uudenlaista Jesse-soundia.

Miten itse kuvailisitte Twotinosta ja miten se istuu Jessen aiempien julkaisujen jatkeeksi? Minkälaisissa maisemissa uudella levyllä ollaan?

Twotinosella instrumenttina on jopa aiempia levyjä enemmän itse studio. Levy on ensimmäinen Jesse-levy, jonka teimme Haista II -studiolla, joka on siis päivitetty versio vanhemmasta loukustamme. Se on myös vähemmän syntetisaattorilevy kuin aiemmat ja myös soundiltaan monipuolisempi ja laajempi. Twotinos on tilassa, avaruudessa enemmän, ja sen aikaolemus on melkein pysähtynyt. Sitä ei ole sidottu historiaan tai tähän aikaan, vaan se pyrkii olemaan toisessa ulottuvuudessa.

Miten tuoreita levyn biisit ovat? Ymmärsin jostain, että levy on nauhoitettu parissa viikonmittaisessa sessiossa Suomenlinnassa, mutta syntyivätkö kaikki biisitkin silloin vai onko osa biiseistä ollut “pöytälaatikossa” jo pidempään?

Kaikki biisit ovat uusia ja saivat syntynsä parissa intensiivisessä sessiossa Dj Sotofettin kanssa vuonna 2016. Meillä oli valmiina paljon pohjia ja aihioita, mutta päätimme olla käyttämättä mitään vanhaa ja tehdä näistä sessioista oman eheän kokonaisuuden, josta tuli lopulta Twotinos.

Miten päädyitte kimppaan DJ Sotofettin kanssa ja mikä vaikutus hänellä on ollut Jessen musiikkiin?

Dj Sotofett oli jaellut edellisen levymme, ja kun aloimme miettimään uutta projektia, keksimme idean, että olisi hauska ottaa mukaan ensimmäistä kertaa ulkopuolinen tuottaja. Sotofett on huikea Dj, mutta tuottajana hyvin erilainen kuin me, joten yhteistyö tuntui hyvältä idealta. Studiossa lähinnä improvisoimme ja hakeuduimme tekemään asioita hetken mielijohteesta ja heitellen ideoita. Ulkopuolisten korvien läsnäolo toi mukaan tuoreita kulmia, eikä lopputulosta mietitty juurikaan. Oikeastaan Dj Sotofett olisi halunnut scratchata biisien päälle ja vähän kiukutteli, kun studiolla ei ollutkaan kunnollista dj-kalustoa.

En ole juurikaan nähnyt Twotinosta noteerattavan Suomessa, mutta sitten taas esimeriksi Piccadilly Records ja Vinylfactory ovat ylistäneet sitä. Onko Jessellä ulkomaille keikkavientiä?

Jesse on yksi kaikkien aikojen kovimmista suomalaisista yhtyeistä, joten luonnollisesti kyselyä tulee aika ajoin. Maantieteellisen sijaintimme johdosta olemme tavallaan pakotettuja ulkopuoliseen asemaan, mutta emme ole koskaan antaneet sen vaikuttaa musiikkimme laatuun tai väkevyyteen.


image

Levyn kannet ovat coolit ja jotenkin juurettomat: niiden sisällä oleva musiikki voisi olla mistä vaan. Mielestäni myös ensimmäiset kannet, joissa ei ole mitään humoristista. Oliko tämä harkittua? Mikä on tarina kansien takana?

Kannet pohjautuvat levyn julkaisseen Keys of Life -levymerkin Tommin ja Harrin Pohjois-Espanjassa ottamiin valokuviin. He näkivät kuvissa suoran yhteyden musiikkiimme, ja niissä oli myös meille jotain maagista heti ensisilmäyksellä. Meille kansitaide on aina ollut erittäin tärkeä osa levyjen julkaisua.

Ana mainitsi Meteliä Maan Alta -radio-ohjelman haastattelussa, että seuraava Jesse-levy on jo valmis ja että se tulee ruotsalaiselta Höga Nord -merkiltä. Miten tällainen yhteistyökuvio on syntynyt ja minkälaista levyä voimme seuraavaksi odottaa?

Höga Nordin tyypit ottivat yhteyttä, koska pitävät edellistä levyämme Music for Emotionsia mestariteoksena ja unelmoivat julkaisevansa Jessen uutta musiikkia. Olemme aina olleet pohjoismaisen yhteistyön kannalla, joten totta kai innostuimme. Tänä kesänä linnottauduimme pitkästä aikaa studioon kahdestaan ja laitoimme rumpukoneet laulamaan. Uusi levy on lähes valmis ja sen on määrä tulla alkuvuodesta 2018. Levyllä on rytmisiä kokeiluja, paljon elektronisia sävyjä ja kauniita melodioita.

Kolmen vuoden odottelun jälkeen täytyy kysyä: Mitä tapahtui Music for Emotionsin raa’alle vihasta ja inhosta ammentavalle jatko-osalle, jonka piti olla valmis jo Music for Emotions 1:n julkaisun aikaan?

Music for Emotions 2 on ollut valmiina jo vuosia, mutta Dj Sotofett vetäytyi jakelemasta sitä, ilmeisesti liiallisten industrial-vaikutteiden takia, joten levy jäi julkaisematta. Aina silloin tällöin suunnittelemme levyn julkaisua jälkeenpäin, mutta saapahan nähdä.

Missä ja milloin Jessen voi nähdä syksyllä livenä?

30.9 Putte’s Bar & Pizza, TULE

 

Jesse suosittelee

Vond – Selvmord (1994)

Piristystä syksyn pimeneviin iltoihin.

Randomize – Como se divertiran los insectos? (1986)

Mitä tähän nyt edes sanoisi.

Mythos – Quasar (1980)

Sky-levy-yhtiön saksalainen klassikko.

Jon Hassell – Earthquake island (1978)

Tämän avulla pääsee omalle saarelle kauas kaikesta.

Dj Sotofett Presents Jesse – Twotinos 2LP nyt kaupoissa.

Esittelyssä Manse Psych Fest

Manse Psych Fest järjestetään ensimmäisen kerran tänä vuonna, kun Kairon; IRSE, Death Hawks, Maria ja Marsialaiset, Oranssi Pazuzu, Seremonia, Vodun, Musta Risti, Keuhkot ja Mara Balls astelevat Tampereen Pakkahuoneen ja Klubin lavoille perjantaina 25.8.

image

Idean festivaaliin sai taitelija Ville Pirinen.

Ville, miten Manse Psych Fest syntyi?

“Miehän siis näin vuosi pari takaperin unen jossa oli juliste johon oli piirretty Juice Leskisen pääkallo, ja ylälaidassa luki Manse Psych Fest. Asia huvitti herätessä, ja piirsin nopean version julisteesta ja laitoin sen someen samalla toivoen että joku järjestää homman.
Nyt sen ovat järjestäneet tuttavani Tampereen klubilla ja Alt-agencyssä. Miun rooli on siis uneksijan, kuvittajan ja soittajan (Seremonia). En siis oikeastaan kuulu festarin järjestäjiin.”

 

Miten tiiviisti olit seurannut kansainvälistä Psych Fest -skeneä ennen unta?

 

“Hehe! Kiinnostuksella olen seurannut “psych fest” -skeneä ja itseä kai huvitti tuo alitajuntani tapa liittää mustamakkaranhajuinen MANSE kansainvälisemmin svengaavaan PSYCH FESTIIN ja Juiceen…
Roadburnissa, Heavy Days of Doomissa ja Muskelrockissa ollaan soitettukin, vaikka niistä nyt puuttuu juuri tuo psych-termin käyttö. Kai tää festari jotenkin omalla kierteellään asettuu ulkomaan p-festien jatkoksi!”

Alt Agency & Managementin Antti Hietala, miten Manse Psych Festin käytännön valmistelu on sujunut?

“Aika kivutonta tämä on ollut. Tuskaa on tuottanut lähinnä todella harmillinen Rättö ja Lehtisalo -peruuntuminen, mutta onneksi siihenkin saatiin todella kova Vodun briteistä paikkaamaan aika nopeasti. Ja ainahan R&L voidaan seuraavassa Psych Festissä tehdä!”

 

image

Miten suomalainen psykedelia-skene mielestäsi voi? Ja miksi niin paljon tapahtuu juuri Tampereella?

“Kun ilmoitettiin julkisesti, että tämmönen Manse Psych Fest -tapahtuma on tuloillaan, niin kovia bändiehdokkaita alkoi ilmaantumaan sieltä sun täältä. Shortlistillä oli muistaakseni lopulta joku 30 nimeä, jotka kaikki olis voinut ihan hyvin buukata. Bändejä on paljon ja niistä on todella hyviä yllättävän iso osa. Eli tästä voidaan päätellä että skene voi hyvin.

Tampere on perinteisesti hyvä kaupunki tällasen kitaravetoisen musan aluskasvillisuudelle. Täällä on ihmisiä eri puolelta Suomea mutta kaupunki on kuitenkin sen verran pieni, ettei kuppikuntia kauheasti pääse syntymään. Turhalle viileilylle ei myöskään selkeästi ole tilaa, joten jengi pysyy avoimena.

Toki koko kuvioon vaikuttaa se, että täällä on Vastavirran, Dog’s Homen, O’Harasin ja vaikkapa Varjobaarin tyyppisiä mestoja, joissa bändit pääsee tekemään niitä tärkeitä ekoja keikkoja. Pakko mainita myös että näitä kylän isompiakin mestoja (esim Klubi / Olympia) johdetaan niin, että niissäkin on tilaa monenlaiselle musalle.”

Ville Pirisen uni alkaa konkretisoitua Suomen järjestyksessä toiseksi “psych festiksi”. Manse Psych Festin järjestäminenhän on ikään kuin profeetallisen vision maallista täytäntöönpanoa. Miltä se tuntuu?

“Onhan tämä siisti juttu. Ville on sekä hieno ihminen että upea taiteilija, kunnia olla mukana toteuttamassa tällaista ”visiota”! Villehän näki tän unen jo aikoja sitten, mutta vasta viime talven lopulla sitä jotenkin havahduttiin siihen faktaan että PAKKOHAN TÄMÄ ON TOTEUTTAA.”

Onko Manse Psych Festillä pitkän ajan suunnitelmaa? Pyrittekö tekemään festarista esim. jokavuotisen ja mitä se edellyttää?
Olettaen että tapahtuma menee taloudellisesti hyvin (eli että se ei tuota meille järjestäjille ihan hirveästi tappiota) niin kyl me lisää Psych Festejä tehdään! Just nyt näyttää kyllä siltä että jengiä on tulossa kiitettävästi paikalle! Tervetuloa!”

Manse Psych Fest Facebookissa

Liput Manse Psych Festiin myy Tiketti: https://www.tiketti.fi/Manse-Psych-Fest-Pakkahuone-and-Klubi-Tampere-lippuja/46174

 

Haastattelussa Soft Powerin Mikael Jurmu

image

Soft Power on helsinkiläinen vuonna 2013 perustettu bändi. Yhtyeen ensimmäinen täyspitkä In a Brown Study julkaistiin keväällä.

Soft Powerin musiikissa on vaikutteita muun muassa 60-luvun lopun ja 70-luvun skandinaavisesta psyke-/progerockista. Livenä bändi sekoittaa rockiin modalia ja spiritual jazzia. Biisien tyylit vaihtelevat sulavasti Pekka Strengiä muistuttavasta jazzista suorasukaisempaan säröiseen rokkiin.

(Haastattelu on tehty sähköpostilla ja promokuvan bändistä on ottanut Tekla Valy.)

Terve Mikael!

Olit pari viikkoa sitten Copenhagen Psych Festissä. Ilmeisesti ihan yleisössä vaan? Mikä meininki siellä oli ja jäikö jotain tiettyjä keikkoja mieleen?

Joo pitää paikkaansa. Oikeastaan reissun pääpaino oli soittamisessa. Oltiin siellä Octopus Syngin kanssa keikalla, missä soitan bassoa. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen itse festari siirtyi lokakuun puolenvälin paikkeille yhden festarin pääjärjestäjän äkillisen sairaustapauksen vuoksi. Kyseinen tapahtuma oli ennakkoa itse festarille, joka piti olla näihin aikoihin.

Oli hyvä meininki. Keikka meni tosi hyvin ja jengiä oli tullut paikalle hyvin. Meidän lisäksi soittaneet Baby Woodrose, De Forbanded ja Måneskjold, jotka on hieman liian rockmatskuu omaan makuuni, veti livenä tosi hyvin ja soundas hyvältä. Kaikin puolin onnistunut reissu. Itse festarille sit lokakuussa uudestaan.

Soft Power keikkailee aika harvakseltaan, mutta jostain syystä teillä on tällä viikolla kaksi keikkaa.

Meillä on ton keikkailun suhteen vaan tullut sellainen sykli, kun keikkoja on järkätty aika pitkälti ite. Ollaan aika ahkeria soittaan kämpillä ja kirjoittaa ja jamittaa biisejä niin se tuppaa vähän olemaan niin, et kun alkaa polttaa liikaa fiilis soittaa livenä, ni sit tehdään liveä meidän sen hetkisistä meiningeistä.

Toistaiseksi ei ole innostanut soittaa montaa kertaa kuussa noita kuppiloita läpi. Pitää olla joku hyvä pointti, et menis soittaa. Eikä ole buukkaajaa toistaiseksi niin järkkääminen jää osittain omille harteille.

https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fsoftpowermusic%2Fposts%2F576694139162630%3A0&width=500

Teillä on tyylikäs promokuva (artikkelin alussa). Kuin Picasson maalaus in flesh. Miten paljon panostatte visuaalisuuten keikoilla ja muutenkin? Mikä on Soft Powerin tyyli ulkomusiikillisesti ja mistä se saa vaikutteensa?

Joo. Se sai inspiraatiota noista vanhoista bändikuvista, joita joillakin psyke-/progebändeillä on ollut, kuten esim. Apollolla. Idea maalata ikään kuin uudet hahmot meidän omien kasvojen päälle tuntui sopivan meidän teemaan ja toimivalta idealta toteuttaa.

Kubismi tuli siihen sitä tehtäessä, mikä tuo siihen vielä vähän nyanssia. Kuvan on ottanut Tekla Valy, joka kuvaa jonkin verran bändejä ja on itse valokuvataiteilija, joka ei tykkää pahemmin ottaa perinteisiä seisomakuvia bändeistä.

Muuten meillä ei juurikaan ole visuaalista ilmettä keikoilla. Ollaan vaan sitä mitä me ollaan ns. arjessa.

Ketkä muodostavat Soft Powerin? Ja mikä on kenenkin rooli bändissä?

Soft Power on:

Mikael Jurmu – rummut/kitara/ja paljon muuta levyillä
Staffan Södergård – rummut/piano
Otto Kyrklund – kitara
Lauri Vertanen – saksofoni/perkussio
Iiro Tulkki – basso

sekä muita jotka on ollut vahvasti läsnä levyillä ja keikoilla:

Sampo Seppänen – kitara/syntikat
Max Salonen – laulut (In a Brown Study -levyn laulut)
Antti Vauhkonen – saksofoni/huilu
Ilkka Hautala – runot/spoken word

Lisäksi on ollut muita vierailevia muusikoita.

Kaikki julkaisunne ovat olleet omakustanteita, kun ilmeisesti uusimman levyn yhtiö Huuru Osastokin on teidän oma levymerkkinne. Aiotteko jatkaa samalla DIY-hengellä ja alkaa mahdollisesti julkaisemaan muidenkin juttuja?

Joo pitää paikkaansa. Varmasti tulee lisää omien lafkojen kautta julkaisuja. Huuru Osasto Rec. perustettiin mun toimesta juuri tuolle LP:lle. Saa nähdä, mitä sieltä tulee jatkossa. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta julkaista mitään muuta kuin omaa, mutta jos jotain kiinnostavaa joskus syntyy sitä kautta niin syntykööt.

Lisäksi on Kangastus, joka on täysin profiloimaton kasettilafka, jolta tulee aina aika ajoin jotain mielenkiintoista ulos.

https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fsoftpowermusic%2Fphotos%2Fa.408975455934500.1073741830.292012717630775%2F475849285913783%2F%3Ftype%3D3&width=500

Mikä on lempiäänesi ja missä sen voi kuulla? (Tulevat Soft Power -keikat eivät kelpaa vastaukseksi, heh.)

Jos tämä on henkilökohtainen kysymys, niin kyllä se taitaa olla jokin kunnon ison putouksen tai kosken kohina. Välillä tulee soiteltua niin kovaa, että korvat soi, ja taitaa se tinnitus olla myös näiden vuosien saatossa hankittu. Putouksen tai kosken kohinan kaltaisella äänellä on steriloivia vaikutuksia tinnitukseen ainakin hetkittäin.

Kyllä myös jotkut täysin pysähtyneet aamuyöt kuulostavat hienoilta. Olen kuullut, että Grateful Deadin jätkät yrittivät joskus ei niin selvinä päivinä äänittää sumua. Olisi kiinnostavaa tietää miltä se kuulostaa.

Kenet (elävän tai kuolleen) muusikon haluaisit soittamaan Soft Power -levylle, jos saisit valita kenet tahansa? Miksi?

Tää on paha.
Meillä oli yks ihan helvetin hyvä idea jo tälle In A Brown Study -levylle, joka jäi kuitenkin toteuttamatta meistä riippuvaisista syistä. Mulla on edelleenkin Hänen kirjottamansa neljän A4:n teksti, jonka lopussa on hänen etunimensä ja puhelinnumeronsa. Ehkä tulevalle saadaan hänet mukaan. Mutta sitä ei kyllä voi paljastaa, sen saa sit kuulla!

https://bandcamp.com/EmbeddedPlayer/album=1365420684/size=large/bgcol=ffffff/linkcol=333333/artwork=small/transparent=true/

Mikä on lempipaikkasi kuunnella musiikkia?

Kyllä se on kuulokkeilla pyöräillessä. Sillä voi suhailla mitä mielettömimpiin mestoihin ympäri Helsinkiä ja pysähtyä nauttimaan hetkistä. Niin tehtiin levyn miksausten kanssa myös. Otettiin miksaukset mukaan luontoon ja kuunneltiin eri moodeissa.

Kotona tulee kans soitettua levyjä aika kohtalaisesti.

Saako musiikkinne inspiraatiota jostain muusta kuin musiikista? Mistä?

Tämä vaihtelee vähän kaikkien kesken, kun omaamme hieman erilaisen musiikkimaun. Luulen, että jokainen ammentaa jokapäiväisestä elämästään ja tuo ennen kaikkea sen ilmaisuun. Myös luonto on vaikuttava osa.

Koska psykeblogissa ollaan täytyy kysyä, mikä tekee mielestäsi musiikista psykedeelistä?

Joo tää on hyvä kysymys. Mä luulen, että se on miten melodioita, rytmiä ja kokonaisuutta käytetään. Mä olen aina tykännyt siitä, että lyödään vähän ällikällä tai että unohdat kuulemastasi hetkeksi normin tai ajan. Pistää homman ihan päälaelleen tekotapojen suhteen, kyseenalaistaa jo tunnettuja tapoja tehdä asioita sekä musiikkia.

Siihen tarvitsee kyllä vähän enemmän kuin pelkän Phaserin tai Flangerin.

https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fsoftpowermusic%2Fphotos%2Fa.408975455934500.1073741830.292012717630775%2F408976202601092%2F%3Ftype%3D3&width=500

Mitä biisiä, levyä tai bändiä olet kuunnellut paljon viime aikoina, jota ilkeät suositella lukijoille? Mikä siinä viehättää?

Kyllä vois mainita tähän ainaskin:

Biisi: D.R. Hooker – Forge Your Own Chains
Tuli kuultua tää yllättäen todella pitkästä aikaa. Todella laidback biisi, vähän loureedmainen habitus laulussa. Hieno sovitus torvineen.

Albumi: King Gizzard and the Lizard Wizard & Mild High Club – Sketches Of Brunswick East

Aivan bränikkä albumi, saumaton yhteistyö levy, tästä vois anakin biisien suhteen inspiroitua Soft Powerin kaa.

Albumi: Kikagaku Moyo – Stone Garden
Ihan tosi hyvä bändi. Tältä vois suositella melkein mitä tahansa albumia, mutta tää nyt on uusin ja ollut kuuntelussa. Nää häröilee välillä kans kunnolla soundien kaa levyillä. Yhdistelee toimivasti mäihettä ja tosi loppuun mietittyjä soivia melodisia biisejä.

Albumi: Anna Själv Tredje – Tussilago Fanfara
Tää on kultti Ruotsi-levy. Tää on niin kuin skandien Cluster tai Eno.

Tuotanto: Soft Machine ja Nucleus
Jazz-rockista on pakko suositella brittiläisiä. Soft Machinelta Two, Thee, Five ja Six on tosi hyviä levyjä. Samoin Nucleuksen Elasic Rock, Solar Plexus ja We’ll Talk About it Later.

Suomalaiset psykebändit eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liiemmin ole esillä mediassa. Kovia tuntemattomia bändejä on kuitenkin taatusti paljon. Osaatko suositella lukijoillemme joitakin suomalaisia bubbling under -bändejä?

Täytyy sanoa, että ei tule ihan niin aktiivisesti seurattua mitä mahdollisesti vois, kun tulee kuunneltua aika paljon vanhaa musaa. Mutta välillä törmää joihinkin uusiin artisteihin keikoilla tai blogeissa. En osaa sanoa, kuinka pitkään he ovat olleet, mutta muutaman jos mainitsen mihin törmännyt on: Elat Nessa, Love is the Answer ja Oulu Space Jam Collective.

Sanoit, kun tavattiin, että teidän seuraava levy on jo purkissa. Milloin se tulee ulos ja mitä se pitää sisällään?

Pitää korjata sen verran, että kokonaisuus alkaa olemaan kasassa seuraavalle levylle, pari biisiä on jo valmiina, mutta äänityksiä tulevalle levylle pitää vielä jonkin verran tehdä sekä pari uutta biisiä äänittää vielä kokonaan.

Viime aikoina on tullut sen verran mullistavia juttuja uusissa sessioissa, että täytyy miettiä vielä, mistä biiseistä uusi levy koostuisi. Mutta vaikuttaa, että suhteellisen pitkä kokonaisuus tiedossa kestollisesti. Voi olla, että täyttää tupla LP:n mitan. Saa nähdä, onko se mahdollista julkaista siinä muodossa.

Soft Powerin voi nähdä livenä torstaina 24.8. Helsingin Suvilahden Ravintola Lämmössä ja lauantaina 26.8. Helsingin Kivinokassa ulkoilmakeikalla. Molemmat tapahtumat ovat ilmaisia.

Höga Nord Rekords ja tyylikkäät seiskatuumaiset

image

Ruotsalaisen pienlevy-yhtiön jätkät painavat levynkansia käsin olohuoneessa. Vinyylisingleihin erityisesti panostava Höga Nord on yksi tämän hetken kiinnostavimmista levymerkeistä. Kuuntele poiminnat katalogista.

(English translation below.)

Höga Nord julkaisee musiikkia diskosta psykedeeliseen rockiin. Göteborgista ponnistavan Höga Nordin tarkoitus oli alunperin julkaista kiinnostavia oman kaupungin artisteja, mutta sittemmin paletti on laajentunut ja sen katalogiin on eksynyt muun muassa japanilaista Minami Deutschia ja saksalaista Pardon Moita.

Höga Nordin seiskat tunnistaa niiden yhdenmukaisesta kansitaiteesta, jotka painetaan käsin. Stereotyyppistä psyke-estetiikkaa värikkäine spiraaleineen ja aaltoilevine teksteineen ei ole. Kansista tulee itse asiassa ensimmäisenä mieleen pohjoismainen jumittava elektrogenre skweee. Yhtiön perustaja Mathias Nilsson kertoi Ransom Notelle, että kannet duunataan leimasimella hänen olkkarissaan, joten mistään major label -toiminnasta Höga Nordissa ei ole kyse.

Höga Nord julkaisee myös EP:itä ja täyspitkiä albumeita. Esimerkiksi nyt (1.8.2017) ennakkotilattavana on pitkän linjan brittiläisen dj-tuottaja Andrew Weatherallin uusi LP.

Tanssi- ja klubimusiikki on vahva osa Höga Nordin katalogia. Esimerkiksi sen kaikkien aikojen ensimmäinen julkaisu, vuodelta 2013, on Pistol Discon trippaava seiskatuumainen, jonka rytmiikka on puhdasta diskoa. Tähän ja muihin lafkan konemusalevyihin, kuten Dungeon Acidiin ja Krigetiin, kannattaakin ehdottomasti tutustua.

Heja Sverige!

Poimintoja katalogista

Minami Deutsch – Tunnel/New Pastoral Life

A-puolen kraut-tykitys Tunnelilla ajetaan kahtasataa japanilaista vuoristoa lävistävää autobahnia. Levyn toinen biisi New Pastoral Life on Tunnelin täysi vastakohta: rauhoittavaa new age -syntetisointia helmeilevän kirkkaasti miksattujen perkkojen rytmittämänä. Hetken joutuu hieraista korviaan ennen kuin tajuaa biisien todellakin olevan samalla levyllä.

Ultra Satan – USA/USB

Höga Nordille levyttävien bändien jäsenten läpältä vaikuttavan Ultra Satanin eka julkaisu. Vitsiä tai ei, mukiinmenevää musaa kuitenkin! A-puolella sykkivä kosminen purkaus USA, jonka kaverina b-puolella saariston lempeässä merituulessa leijaileva USB.

Fatma – The Dirty Beat/Cirklar

Biittejä world music ja dub vaikutteilla. Päälle apaattista tehosteilla ryyditettyä laulua. Toimii!

Tross – On board/1514

Nykivä mutta varmasti etenevä On Board on bändin ekan julkaisun ekaksi biisiksi todella kova psykeralli. B-puolen 1514 killerirumpuineen suositellaan nautittavaksi alla olevan hektisen videon kanssa. Tämä on Höga Nordin kautta aikain neljäs julkaisu. Myös Trossin toistaiseksi ainut LP on ilmestynyt Höga Nordilta.

Swedish record label Höga Nord Rekords is one of the most interesting labels at the moment. Höga Nord focuses on stylish 45s, but also has EPs and LPs in their catalogue.

Originally label wanted to publish interesting artists from their home town Gothenburg, but have broaden their interest since and e.g. Japanese krautrock band Minami Deutsch and German new wave group Pardon Moi have been recorded for Höga Nord.

Höga Nord’s cover art is precise. Fonts and illustrations are far from stereotypical psych aesthetics like colourful spirals and wavey texts. Records look more like skweee actually.

Genres, label publishes, varies from psych rock to disco but mostly has some psychedelic touch so it is rewarding to have a listen to their catalogue widely. Above we have picked four interesting 45s from Höga Nord. Enjoy!