Cool music videos with a psych touch for relaxation

To keep some balance of all rattling garagepsychs, here’s collection of gentle psych videos that I have been enjoying lately. Styles differ from exotica and ambient to psych-pop and soft rock.

Main image is a frame from Reverse Death’s video.

Reverse Death – Teapot

Gentle electric piano and soft drums carry this nocturnal mist spiced with viola and properly echoed vocals. Seattle-based band published an album Stretching to Infinity in December that is definitely worth to listen. Teapot together with Sweet Flower Moon are the most accessible songs on the album among otherwise rather ambient material.

Bobbie Lovesong – Inner Sea

Written, performed and recorded solely by American Bobbie Lovesong aka Madelyn Strutz during covid lockdown in 2020. Very addictive melody and sounds right from the first hearing.

The Sweet Enoughs – Cerberus

The slowed-down beauty of crashing waves combined with synthetic, rhythmic, dreamy tropical music. In May 2020 released album Marshmallow is an interesting piece of lounge/exotica music.

Mac DeMarco – Five Easy Hot Dogs

Slacker star published his sixth album in January. The record was born in a trip (literally): songs are named by the places where they were created on the road. No vocals at all, which makes this good background soft rock.

Advertisement

Esittelyssä musiikillisten maisemien maalari ja 12 muuta Discogsin tuntemaa Gandalf-artistia

Moni on saattanut kuulla amerikkalaista 60-luvun psykerockbändi Gandalfia, mutta mitkä muut artistit ovat lainanneet nimensä tunnetulta J.R.R. Tolkienin luomalta hahmolta? Kävimme läpi Discogsin tuntemat 13 Gandalfia.

Gandalf

Kutsuu itseään musiikillisten maisemien maalariksi. Itävaltalainen Heinz Strobl on ehkä tunnetuin Gandalf, ainakin työteliäin, sillä Discogsiin on listattu herralle peräti 50 julkaisua. Musiikki on elektronista, klassista ja ambientia.

From source to sea (1988) bongattu tamperelaisesta Sammakka-Pop-levykaupasta. Ostamatta jättäminen kaduttaa, sillä levyn musiikki on eeppistä.

Gandalf (2)

Ruotsalainen trance-duo. Ei julkaisuja.

Gandalf (3)

Newyorkilainen vuonna 1965 perustettu psykedeelisen rockin yhtye. Ollessaan aktiivinen 60-luvulla, Gandalf (3) sai levytettyä vain yhden albumin Gandalfin, jonka Capitol julkaisi vuonna 1969. Levy on timanttinen, ja se löytyy Spotifysta.

Ilmeisesti kaikenlainen pykiminen johti siihen, ettei Gandalf (3) pysynyt pystyssä. Bändi kuitenkin julkaisi toisen albumin Gandalf 2 vuonna 2007. Levyllä on sekalainen setti demoja, livejä, bändin jäsenten toisen projektin biisejä ja vanhoja studioäänityksiä.

Lisää bändistä It’s Psychdelic Baby Magazinen haastattelussa.

Gandalf (4)

Suomalainen death metal, heavy metal ja hard rock -yhtye. Kuusi julkaisua Discogsissa. Bändin rumpalina toimii pitkän linjan musiikkitoimittaja Nalle Österman. Kannattaa katsoa oheinen musiikkivideo Morning Sun.

Gandalf (5)

Alchemy Recordsin Dj. Ei julkaisuja.

Gandalf (6)

Kuului barcelonalaiseen kokeellisen elektronisen musiikin O.D.I.-nimiseen porukkaan. Ei soolojulkaisuja.

Gandalf (7)

Muodostaa kokeellisen musiikin yhtye The Nazgûlin yhdessä Frodon (9) ja Pippinin (2) kanssa. Ei soolojulkaisuja.

Gandalf (8)

Soittaa hollantilaisessa hardcore-bändissä. Ei soolojulkaisuja.

Gandalf (9)

Oikealta nimeltään Thomas Davidson Noton, joka soitti 60-luvulla ranskalaisessa Les Fantômes –bändissä. Gandalf-aliaksella Noton on ollut tekemässä Numericin (2) laahaavaa synapopbiisiä The Super Wand Dance.

Gandalf (10)

Gandalf-lista ei olisi täydellinen ilman ruotsalaista 70-luvun progebändiä. Gandalfin (10) ainut julkaisu Gandalf on keräilyharvinaisuus: halvin Discogsissa myynnissä oleva lätty (31.5.2018) maksaa 188 euroa. Youtube-uppausten perusteella levylle voi antaa vahvan suosituksen.

Gandalf (11)

Espanjalainen heavy metal -yhtye. Discogsissa yksi julkaisu Demos 1989/1993.

Gandalf (12)

Suomalainen progebändi, jolla kaksi julkaisua, mutta kumpaakaan ei valitettavasti internetsistä löydy. Laittakaa kommenttia tai mailia kolmaskorva@gmail.com, jos tiedätte bändistä jotain!

Gandalf (13)

Soittaa puolalaisessa death metal/grindcore -bändi Wyroczniassa, jossa vaikuttavat myös Ardin (2), Elessar (3), Samhain (15) ja Troll (32). Bändillä yksi kasettijulkaisu vuodelta 1988, jossa kaksi biisiä.

 

//Leo

Kolmas Korva Mixtape #5: Covered By Forest

image

 

Angelo Badalamenti explains how he wrote “Laura Palmer’s Theme
The Caretaker – All that follows is true
Hexvessel – Letter in Birch Bark
King Gizzard & The Lizard Wizard, Mild High Club – Sketches of Brunswick East II
Yussef Kamaal – Yo Chavez
Misel Quitno – A Fancy Friendship
JuJu – Dance With the Fish
Christian Bland and the Revelators – Sounds Like 69
Kikagaku Moyo – Kodama
White Hills – Importance 101
somesurprises – mayor skipped town / srs drms

This tape combines sounds of psychedelia, ambient and jazz to create an atmosphere of an old and forgotten yet magically warm cottage in the middle of deep woods. Let your imagination take a path to a snowy pine forest, which is adventurous, beautiful and intimidating.

Photo by Artyom Pankov, go check Artyom’s Instagram for some great pictures.

Mixcloud users can follow our Mixcloud page. Next mixtape in October.

Haastattelussa Jesse

image

Jessen viides studioalbumi Twotinos julkaistiin elokuussa 2017. “Oikeilla” soittimilla höystettyä syntetisaattorimusiikkia sisältävä tupla-LP tehtiin yhdessä norjalaisen Dj Sotofettin kanssa. Uuden levyn kappaleet ovat pitkiä ja niitä on kuvailtu muun muassa kosmiseksi ambientiksi, alien disko-funkiksi, painovoimattomaksi diskoksi ja intergalaktiseksi afrobeatiksi.

Alkuaikojen Jessestä, joka rötösteli, röyhtäili lihiksiä ja ajeli Mazdalla kovalla intensiteetillä, on enää vähän jäljellä. Mazda on vaihtunut luotaimeen ja toimintaympäristö Kuiperin vyöhykkeeseen.

KOLMAS KORVA: Onko Jesse edelleen vain Keke ja Ana vai kuuluuko livenä/levyllä soittavat muusikot kuten Hälinen yhtyeeseen? Mikä on Jessen kokoonpano tällä hetkellä?

KEKE & ANA: Jesse on tavallaan kollektiivi, johon Hälinen ja Kölle kuuluvat, mutta Kekellä ja Analla on absoluuttinen päätäntävalta. Kausittain teemme musaa vaan kahdestaan, mutta viime vuosina pojat ovat olleet äänitys- ja sävellysvaiheessa paljonkin mukana. Kölle ja Hälinen ovat suvereeneja muusikoita, ja esimerkiksi Hälinen on tekemässä dungeon synth tyylistä soololevyä, joka toivottavasti julkaistaan lähitulevaisuudessa.

Milloin Jesse on perustettu ja miten alkuaikojen riemastuttava rötöselektromeininki hahmotarinoineen, tallinkilippiksineen ja farkkuliiveineen syntyi?

Jesse on perustettu 2005, alkuvuosina suunnistimme usein puhtaan intuition varassa sen tarkemmin miettimättä. Jälkikäteen ajateltuna ensimmäisten levyjen musiikki ja tyyli tuntuu ilmaisuvoimaiselta, raa’alta ja puhtaalta. Kaikki syntyi fuusioiden ja äpäröiden.


image

Stiletti-Ana ja Kalifornia-Keke vuonna 2007. Kuva: Hel-Looks.com

 


Twotinoksella on vanhoja Jesse-levyjä kuunnelleille tuttuja elementtejä, kuten afrobeatia. Itselle levyltä jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen pitkät ja hitaat kosmiset jumittelut, kuten levyn päättävä Puhallus. Nämä ovat uudenlaista Jesse-soundia.

Miten itse kuvailisitte Twotinosta ja miten se istuu Jessen aiempien julkaisujen jatkeeksi? Minkälaisissa maisemissa uudella levyllä ollaan?

Twotinosella instrumenttina on jopa aiempia levyjä enemmän itse studio. Levy on ensimmäinen Jesse-levy, jonka teimme Haista II -studiolla, joka on siis päivitetty versio vanhemmasta loukustamme. Se on myös vähemmän syntetisaattorilevy kuin aiemmat ja myös soundiltaan monipuolisempi ja laajempi. Twotinos on tilassa, avaruudessa enemmän, ja sen aikaolemus on melkein pysähtynyt. Sitä ei ole sidottu historiaan tai tähän aikaan, vaan se pyrkii olemaan toisessa ulottuvuudessa.

Miten tuoreita levyn biisit ovat? Ymmärsin jostain, että levy on nauhoitettu parissa viikonmittaisessa sessiossa Suomenlinnassa, mutta syntyivätkö kaikki biisitkin silloin vai onko osa biiseistä ollut “pöytälaatikossa” jo pidempään?

Kaikki biisit ovat uusia ja saivat syntynsä parissa intensiivisessä sessiossa Dj Sotofettin kanssa vuonna 2016. Meillä oli valmiina paljon pohjia ja aihioita, mutta päätimme olla käyttämättä mitään vanhaa ja tehdä näistä sessioista oman eheän kokonaisuuden, josta tuli lopulta Twotinos.

Miten päädyitte kimppaan DJ Sotofettin kanssa ja mikä vaikutus hänellä on ollut Jessen musiikkiin?

Dj Sotofett oli jaellut edellisen levymme, ja kun aloimme miettimään uutta projektia, keksimme idean, että olisi hauska ottaa mukaan ensimmäistä kertaa ulkopuolinen tuottaja. Sotofett on huikea Dj, mutta tuottajana hyvin erilainen kuin me, joten yhteistyö tuntui hyvältä idealta. Studiossa lähinnä improvisoimme ja hakeuduimme tekemään asioita hetken mielijohteesta ja heitellen ideoita. Ulkopuolisten korvien läsnäolo toi mukaan tuoreita kulmia, eikä lopputulosta mietitty juurikaan. Oikeastaan Dj Sotofett olisi halunnut scratchata biisien päälle ja vähän kiukutteli, kun studiolla ei ollutkaan kunnollista dj-kalustoa.

En ole juurikaan nähnyt Twotinosta noteerattavan Suomessa, mutta sitten taas esimeriksi Piccadilly Records ja Vinylfactory ovat ylistäneet sitä. Onko Jessellä ulkomaille keikkavientiä?

Jesse on yksi kaikkien aikojen kovimmista suomalaisista yhtyeistä, joten luonnollisesti kyselyä tulee aika ajoin. Maantieteellisen sijaintimme johdosta olemme tavallaan pakotettuja ulkopuoliseen asemaan, mutta emme ole koskaan antaneet sen vaikuttaa musiikkimme laatuun tai väkevyyteen.


image

Levyn kannet ovat coolit ja jotenkin juurettomat: niiden sisällä oleva musiikki voisi olla mistä vaan. Mielestäni myös ensimmäiset kannet, joissa ei ole mitään humoristista. Oliko tämä harkittua? Mikä on tarina kansien takana?

Kannet pohjautuvat levyn julkaisseen Keys of Life -levymerkin Tommin ja Harrin Pohjois-Espanjassa ottamiin valokuviin. He näkivät kuvissa suoran yhteyden musiikkiimme, ja niissä oli myös meille jotain maagista heti ensisilmäyksellä. Meille kansitaide on aina ollut erittäin tärkeä osa levyjen julkaisua.

Ana mainitsi Meteliä Maan Alta -radio-ohjelman haastattelussa, että seuraava Jesse-levy on jo valmis ja että se tulee ruotsalaiselta Höga Nord -merkiltä. Miten tällainen yhteistyökuvio on syntynyt ja minkälaista levyä voimme seuraavaksi odottaa?

Höga Nordin tyypit ottivat yhteyttä, koska pitävät edellistä levyämme Music for Emotionsia mestariteoksena ja unelmoivat julkaisevansa Jessen uutta musiikkia. Olemme aina olleet pohjoismaisen yhteistyön kannalla, joten totta kai innostuimme. Tänä kesänä linnottauduimme pitkästä aikaa studioon kahdestaan ja laitoimme rumpukoneet laulamaan. Uusi levy on lähes valmis ja sen on määrä tulla alkuvuodesta 2018. Levyllä on rytmisiä kokeiluja, paljon elektronisia sävyjä ja kauniita melodioita.

Kolmen vuoden odottelun jälkeen täytyy kysyä: Mitä tapahtui Music for Emotionsin raa’alle vihasta ja inhosta ammentavalle jatko-osalle, jonka piti olla valmis jo Music for Emotions 1:n julkaisun aikaan?

Music for Emotions 2 on ollut valmiina jo vuosia, mutta Dj Sotofett vetäytyi jakelemasta sitä, ilmeisesti liiallisten industrial-vaikutteiden takia, joten levy jäi julkaisematta. Aina silloin tällöin suunnittelemme levyn julkaisua jälkeenpäin, mutta saapahan nähdä.

Missä ja milloin Jessen voi nähdä syksyllä livenä?

30.9 Putte’s Bar & Pizza, TULE

 

Jesse suosittelee

Vond – Selvmord (1994)

Piristystä syksyn pimeneviin iltoihin.

Randomize – Como se divertiran los insectos? (1986)

Mitä tähän nyt edes sanoisi.

Mythos – Quasar (1980)

Sky-levy-yhtiön saksalainen klassikko.

Jon Hassell – Earthquake island (1978)

Tämän avulla pääsee omalle saarelle kauas kaikesta.

Dj Sotofett Presents Jesse – Twotinos 2LP nyt kaupoissa.

Arvio: The Caretaker – Everywhere at the the end of time (2016-)

image

English summary below the Finnish text.

arviokorvat_5_tahtea

Jos musiikki saa tuntemaan nostalgiaa paikoista, joissa ei ikinä ollut itse, haikeutta melodioista, joita ei ole aiemmin kuullut, täyttää mielen tarinoilla, joita ei ole tapahtunut – silloin ollaan ainutkertaisen ambient-levyn äärellä.

Niin vahva teos on britti James Leyland Kirbyn a.k.a The Caretakerin Everywhere at the end of time (2016-), jonka viime vuonna julkaistu ensimmäinen osa täydentyi hiljattain toisella setillä. Ne ovat avaajat The Caretakerin kuusiosaisessa ääniteossarjassa, joka käsittelee dementiaa, muistamista ja unohtamista. Artisti ammentaa materiaalia musiikkiinsa muun muassa vanhoilta äänitteiltä.

Everywhere at the end of timen kummitteleva äänimaailma lennättää toiseen todellisuuteen jonnekin 1920-1940-luvun kuvastoon. Rahisevan gramofonin ääreen, vahvasti aistittavaan menneisyyteen, joka piirtyy kauniina, kaikuvina melodioina.

Levyn sydäntä riipaiseva nostalgia tuntuu ällistyttävältä: emme ole eläneet aikaa, joista levyn sointimaailma ammentaa, mutta musiikki vie meidät muistoihin yhtä kaikki – myös sellaisiin, joita emme ole itse kokeneet.

Everywhere at the end of time onkin kuin menneiden aikojen muistovalssi. Kerran, jossain kaukana vietetty swing-iltama, jonka savuisessa illassa tuikkivat ohikiitävät toiveet. Se on kaiku aikaa sitten sulkeneen jazz-baarin käytävällä. Junaa kohti suuntaavan saksalaissotilaan viimeinen silmäys parvekkeella nojailevaan rakastajaan.

Ainlaatuisen ääniteoksen kaksi ensimmäistä osaa voi kuunnella soittimesta yhteen putkeen. Seuraava osa julkaistaan syyskuussa.

//Mertsi

The Caretaker’s amazing ambient production Everywhere at the end of time just had its second part released.The music plays with themes of nostalgia and dementia. Its haunting sound is a mixture of 1920-1940′s swing bands, long forgotten jazz evenings, memories we somehow can almost reach even though we weren’t there.
The third part of The Caretaker’s six-part sound work is due to be released in September 2017.