Arvio: Spacemothers – Matkalla kadotukseen

arviokorvat_4_tahtea

Tamperelaisen avaruusrockbändi Spacemothersin omakustannedebyytti Matkalla kadotukseen kiihdyttää fuusiopolttimensa Vapaapudotus-aloitusraidalla, joka ei jätä viisihenkisen yhtyeen missiota epäselväksi: nyt ollaan modernin mutta stonerista, avaruus- ja krautrockista sekä progesta lainaavan kosmisen tulituksen äärellä.

spacemothers-matkallakadotukseen

Nimikkobiisi Matkalla kadotukseen on komea spacerock-kappale pörinöineen, retrohenkisine urkuineen ja pitkine loppujameineen. Matti Rautiaisen lauluosuudet ovat suomenkielisiä – raikas valinta. Kertosäkeen hokema saa näkymättömän keikkatuopin nousemaan ilmaan ja pään nyökyttelemään hyväksyvästi.

Tulisempi Newtonin lait -instrumentaali rikkoo nimikkobiisin rakentaman selkeyden. Läpi levyn taitavasti soittava rumpali Henrik Ella erottuu kappaleen säikeisessä jamivirrassa, ensin näppärästi sooloillen ja loppua kohden hallitusti tahtia hidastaen. Kosketinsoittaja Valtteri Hämäläisen soitanta luo Hyperionin aikahautoja muistuttavaa taustamaisemaa.

Astraalimies on instrumentaali, jonka äänimaisemaa rikastavat vieraileva sellisti Olli Sopanen ja trumpetisti Kimmo Helén. Helénin Hexvesselistäkin tuttu puhallinsoundi toimii osuvasti Astraalimiehessä, jonka upeinta antia ovat soljuvat rytmi- ja tempovaihdokset: Helénin rauhallinen trumpettimarssiosuus vaihtuu sulavasti kasvavaan loppujamiin, kuin häivetilasta silmänräpäyksessä fuusioajoon nouseva avaruuslaiva.

10-minuuttinen lopetusraita Valotar tiivistää levyllä kuultuja Spacemothersin vahvuuksia ja saattaa hypnoottisesti kompaten, ei niinkään ennakoimallani katarsiksella, avaruuslaivan horisonttiin.

Spacemothers lainaa kunnioittavasti avaruusrockin klassisia rakennuspalikoita, mutta maustaa keitosta myös omilla sävyillään. Mitään genreä repivää supernovaa yhtye ei debyytillään tavoittele. Soitto on taitavaa: toisella ja kolmannella kuuntelukerralla Matkalla kadotukseen -levystä löytää uusia, hallittuja yksityiskohtia.

Rautiaisen laulua kuullaan vain nimikkobiisissä, mikä jälkikäteen tuntuu salaperäiseltä ja aika hauskalta tehokeinolta. En kuitenkaan yllättyisi, mikäli Spacemothers tulevaisudessa laajentaisi ilmaisuvoimaansa hivuttamalla instrumentaalisuuttaan kohti sanoitettuja lauluosuuksia.

Spacemothersin debyytti on laadukas avaruusrock-levy, jota voi lämpimästi suositella genren ystäville.

//Mertsi

Spacemothers Bandcampissa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s